2. pelikerta: Great Balls of Fire

Road Trip

Mitä siitä seuraa kun laittaa viisi enkelia samaan Cadillaciin. Melkoinen teologinen väittely ainakin. Lavi niminen Dominicin Kerubi ajoi vuoden 1957 avomalli Cadillaciaan ja kuunteli radiota:

... Vanhat II maailmansodan veteraanialukset USS Tuscaloosa, USS New Orleans, USS Tennessee ja USS West Virginia on tänään poistettu merialusten rekisteristä virallisten juhlallisuuksien saattelemana.

... lento-onnettomuudessa kuolleen laulajan Buddy Hollyn vaimo Maria Elena Hollyn on saanut eilen keskenmenon, joten Buddy Hollyllä ei ole enää jälkeläisiä.

... Mutta nyt Rock & Roll musiikkia. Elviksen ollessa asepalveluksessa tiedustelujeeppikuskina Saksassa, on tämä nuori mies kasvattanut suosiotaan jopa yli kuninkaan itsensä. Herra Jerry Lee Lewis ja hänen Poppin Pianonsa... ja näiden sanojen saattelemana alkoi soida Jerry Lee Lewiksen Whole lot of shakin' goin' on:

Come over baby
whole lot of shakin' goin' on
Yes, I said come over baby
baby you can't go wrong
We ain't fakin'
Whole lot of shakin' goin' on

Tuleeko kristilliseltä kanavalta mitään kysyy serafi Arnaut ja kääntää kanavaa muilta kysymättä. Ruth on takapenkillä Barzillain ja Arkain kanssa ja miettii miten kestää neljän päivän Road Tripin Austiniin, Teksasiin, johon he ovat matkalla tutkimaan onko Jerry Lee Lewis myös demoni, joka levittää paholaisen musiikkia. Hän on hyvillään siitä, että Arnautin kristillisessä kirjapainossa teettämissä 500 Rock & Roll on saatanallista musiikkia -lappusessa on unohtunut yksi sana painovaiheessa pois. Nyt Arnaut on niin keskittynyt käsin korjaamaan virheen jokaiseen lappuseensa, ettei hän ehdi olla koko aikaa äänessä.

- Vessatauko, huutaa Arkain väliin nähtyään edessä olevan huoltoaseman. Muut kummaksuvat moista, sillä eihän enkeleiden välttämättä tarvi maljansa ruumiillisista tarpeistä välittää vaikka siihen pystyvätkin. Lavi ajaa auton kuitenkin huoltoasemalle ja Arkain säntää vessaan.

Pieni poika pissalla. Liian nuori ja vieton ajattelee Arkain ja ohittaa tämän. Hän kiinnittää huomionsa kahteen muuhun vessassa olijaan. Nuori cowboy ja viisikymppinen lihava ja voimakkaasti hikoileva kauppamatkustaja. Liian etova ajattelee Arkain taas kauppamatkustajasta, irtautuu Tennesseestä mukaan ottamastaan kehosta ja siirtyy cowboyhin. Musta baaripianisti on ymmällään. Hetki sitten hän oli soittelemassa pubissa Memphisissä ja nyt hän huomaa olevansa tyhjentämässä rakkoaan pisuaarin äärellä. Ihmetys kasvaa vielä melkoisesti kun hän huomaa, ettei vessa olekaan memphisiläisessä pubissa vaan huoltoasemalla keskellä "ei mitään muuta kuin tasaista Teksasin autiomaata". Hän yrittää selittää asiaa muoltoaseman myyjälle, mutta mies on sitä mieltä, että hän on menettänyt järkensä. Eikä musta pianisti itsekään sitä kiellä. Hän yrittää liftata erään Cadillacin kyytiin, mutta sen takapenkille hyppäävä punaniska teksasilainen cowboy sanoo auton olevan menossa päivastaiseen suuntaan. Sellaisia ne valkoiset ovat, mies ajattelee. Päinvastaiseen suuntaan, vaikka ei edes kysynyt mihin hän oli menossa. Ihme kyllä cowboy sanoo, että Memphis on tuossa suunnassa ja neuvoo odottamaan bussia. Musta mies hamuaa lompakkoaan ja miettii pystyykö raapimaan rahaa kyytiin. Ihmetyksekseen hän huomaa kuitenkin lompakkoaan täyttävän varsin muhkean pinon taaloja ja niiden mukana on lappu: Olet ne kaikki ansainnut! Ota kyyti ja käy matkan varrella katsomassa vanhaa tätiäsi!

Arnautin ilme on jos mahdollista vielä ynseämpi kuin kertaakaan aikaisemmin matkan aikana: - Tuo on kyllä mielestäni todellä väärin hän sanoo Arkainille: - Tuo lehmipoikaparkakin saattaa olla jonkun isä tai aviomies ja sinä vain varastat hänet mukaasi.
- Kuten tiedät, sanoo Arkain: - Minä olen toisen hierarkian kolmannen kuoron enkeleitä. Ja me Herruudet emme käytä maljoja kuten te muiden kuorojen enkelit, vaan me ratsastamme toisten olentojen kehoissa. Minä en voi olla kovin montaa päivää samassa kehossa, joten minun oli pakko lähteä mustasta miehestä ja ratsastaa hetki tällä cowboyllä, puolustautui Arkain ja laittoi stetsonin silmilleen kuin olisi alkanut torkkua. Arnautin kanssa olisi turha kinastella enempää.


Austin, Teksas

Cadillac jäi parkkiin ja enkelit lähtivät kohti keikkapaikkaa. Tänään täällä esiintyisi Jerry Lee Lewis ja jopa Arnaut oli luvannut tulla kuuntelemaan ilman, että alkaa julistaa teesejään. Lavi oli varmuuden vuoksi varmistanut, että Arnaut oli myös jättänyt kaikki Rock & Roll'in vastaiset lappunsa auton hansikaslokeroon. Lukuunottamatta tietysti niitä muutamaa tusinaa, jotka hän oli jemmannut varmuudeksi povitaskuunsa, mutta Lavi ei viitsinyt niistä kysellä mitään, sillä tiesi, ettei Arnaut serafina kyennyt valehtelemaan. Eikä Lavi taas suojelusenkelinä hennonnut laittaa Arnauttia hankalaan tilanteeseen.

Lavi oli kerubi, suojelusenkeli. Hän ei ollut oman kuoronsa yleiseen tyyliin kuitenkaan kenenkään ihmisen suojelusenkeli, vaan hän oli Dominicin triadin jäsen. Arkkienkeli Dominic, Lavin esimies, oli enkeleiden tuomari ja hän lähetti kolmen enkelin triadeja tutkimaan maailmaan erilaisia asioita. Heidän triadiinsa kuului serafi Arnaut, joka teki lopullisen tuomitsemisen, Lavi, joka oli mukana antamassa suojelusenkelin anteeksiantavamman mielipiteen ja varmistamassa triadin turvallisuuden. Sekä kolmantena Barsillai. Kun Dominic oli määrännyt Lavin Arnautin mukaan ja sanonut, että he muodostavat triadin, johon Arnautin tarvitsee ottaa vielä kolmas enkeli mukaan, oli Arnaut häkeltynyt, kun oli kuullut, että Dominic haluaa kolmannen enkelin olevan jonkun muun arkkienkelin alainen. Dominic muodostaa erilaisia triadeja milloin minkäkinlaista tarkoitusta varten. Serafi ja kerubi ovat yleisin yhdistelmä, mutta tilanteen mukaan voi olla muitakin kokoonpanoja. Yleensä kuitenkin kaikki ovat arkkienkeli Dominicin omia alaisia. Dominicin enkelit kun ovat kuuluja puritaanisuudestaan ja esimerkiksi Ruthin kaltaiset maanläheisemmät enkelit olivat Arnautille kauhistus, vaikka hän tiesi noitakin enkeleitä tarvittavan. Mutta kun kolmas oli valittava triadiin, jotta siitä saatiin legaalisti tuomiovaltainen, oli Arnaut ihmeissään, miksi juuri hänen oli otettava jonkun muun arkkienkelin enkeli matkaansa. Jopa Dominic oli vastoin omaa tapaansa pehmentänyt asiaa ja sanonut, että tämä tehtävä annettiin Arnautille, koska tarvittiin erittäin luotettava serafi tällaiseen tilanteeseen. Sillä Arnaut olikin rauhoittunut ja suostunut ottamaan omaan triadiinsa kolmannen tuomarin Dominikaanisten enkelien ulkopuolelta. Dominic kun halusi, että tällä triadilla oli tuomioissaan myös hänen oman inkvisitionsa ulkopuolinen näkemys. Ei kuitenkaan ollut suuren suuri yllätys Laville, että Arnaut oli valinnut Barsillain. Barsillai kun oli malakiitti, Valtojen enkeli. Nuo toisen enkelihierarkian toisen kuoron enkelit olivat siitä omalaatuinen joukkio, että kun taivaassa oli Jumalan ja Luciferin välillä suuri sota ja suuri joukko enkeleitä lankesi ja kääntyi Luciferin puoleen muuttuen demoneiksi, yksikään Valtojen enkeli ei langennut. Kun siis langenneet serafit ovat balserafidemoneja ja langenneet kerubit ovat djinnejä, ei malakiiteille ole langenneita vastineita. Malakiitit eivät lankea. Se varmasti vastaa jo kysymykseen, miksi Arnaut valitsi kolmanneksi tuomariksi malakiitin, kun joutui valitsemaan enkelin Dominikaanisten enkelien ulkopuolelta. Hän halusi, että triadi olisi silti hänen itsensä näköinen. Ja tällainen oli heidän kolmen triadi. Arnaut oli heidän ylin tuomari, mutta hän tarvitsi myös Lavin ja Barsillain myöntymyksen, ennen kuin sai langettaa tuomionsa.

Vaikka he kolme olivat yhtenä porukkana joka puolella, oli hyvin tavallista, että Ruth ja Arkain kulkivat heidän mukanaan. Ruthin ihmistuntemus ja Arkainin muista poikkeavat kyvyt olivat usein tarpeen, jotta tämä triadi sai tehtävänsä toimitettua. Arnautkin suhtautui heihin kuin isä lapsiinsa, vaikka ei sitä koskaan kellekkään myöntäisi. Arnautilla oli tapana kauhistella sitä miten Arkain otti kehoja hallintaansa, mutta silti hänellä oli tapana määrätä Arkain myös tekemään niin. Arnautilla oli tapana kauhistella sitä, miten viehkeältä Ruth näytti ihmisten ja demonien silmissä, mutta tänäänkin hän oli ennen konserttia lähettänyt Ruthin käymään tapaamassa Jerry Lee Lewisiä tämän hotellihuoneessa. Synti ei ole sallittua, mutta joskus inkvisitiolla tarkoitus pyhittää keinot - kunhan oma mieli on vahva. Näin Arnaut aina kertoo kun haluaa jotain, mitä ei suoranaisesti itsekään hyväksy.

Kauniille naiselle oli tänään järjestynyt helposti audienssi Jerry Leen kanssa. Arnaut oli käskenyt ottaa selvää oliko Jerry Leen käytös syntistä ja onko hänessä vikoja, joita käyttää hyväksi. Lavi oli suojelusenkelin kyvyillään virittänyt itsensä kuulemaan Ruthin soinnin sinfoniassa ja hän tietäisi koko ajan täsmälleen mitä tälle enkelille kuului. Ja koko audienssin ajan Lavi oli ryntäämässä sisään, mutta Arnaut pyyti häneltä malttia. Vartti myöhemmin Ruth tulikin hotellihuoneesta itse ulos tukka sekaisin. - Syntinen, kyllä. Himokas, KYLLÄ! sanoi Ruth Arnautille ilme salamoiden. - En kykene samalla varmuudella kuin sinä sanomaan onko hän demoni, mutta sanoisin, että paitsi hän on demoni, hän myös tiesi minun olevan enkeli ja halusi yrittää hurmata minut koska enkelin viettely olisi tuonut hänelle sairaanloista mielihyvää.

Jerry Lee Lewis oli kerännyt paljon ihmisiä konserttiinsa Austiniin. Viisi enkeliä hamuilivat ihmismassan välitse tietä lähemmäs lavaa, jossa artisti esiintyi pianonsa kanssa. Rock & Roll -musiikki pauhasi ilmassa ja ihmiset jammailivat hurmioituneina.

I learned to love all of Hollywood money
You came along and you moved me honey
I changed my mind, looking fine
Goodness gracious great balls of fire

Ruth oli pukeutunut kauniiseen Dominique-maljaansa ja hänen oli helppo saada tietä miehiltä, joita oli katsomossa. Lavi taas oli niin isokokoinen järkäle omassa satama-ahtaajan maljassaan, että hänen onnistui aurata tietä muille. Arkain tuli kiltisti perässä cowboyn kyydissä, vaikka olisi voinut edetä tylysti siirtymällä ihmisestä toiseen ottamalla näiden kehoja hallintaansa. Arnaut tuli Lavin vanavedessä eikä kiinnittänyt ihmisiin ympärillään lainkaan huomiota. Hän katsoi ylös lavalle ja tuijotti Jerry Lee Lewisiä. Musiikki kuullosti siltä, että kyseessä oli hänen mielestään ehdottomasti Sivlen demonisen soinnun laulamisesta, mutta hänen oli oltava aivan varma ennen kuin antaisi tuomionsa. Moni saattoi nimittäin ajatella, että Arnaut olisi ollut tunteeton, mutta se ei pitänyt paikkaansa. Hän oli omistautunut työlleen Dominicin ja taivaallisen lain palveluksessa. Hän ei ollut kiinnostunut juurikaan mistään muusta, sillä tätä varten hänet oli luotu. Hän oli kuitenkin oikeuden suhteen järkähtämätön. Oli väärin, jos syyllinen selvisi tuomiotta, mutta oli vielä enemmän väärin jos syytön sai tuomion. Kullekin sen mukaan mitä hän ansaitsee.
Askel askeleelta Arnaut meni lähemmäs ja lähemmäs lavaa, kunnes Lavi oli aurannut hänelle tien aivan lavan reunalle asti. Arnaut katsoi Jerry Lee Lewisiä silmiin ja yhtäkkiä kysyi: - Oletko demoni?
Kysymys tuli niin suoraan Jerry Lee Lewikselle, että hän kuuli sen, mutta viereiset kuuntelijat eivät sitä edes huomanneet.

You shake my nerves and you rattle my brain
Too much love drives a man insane

Jerry Lee Lewis nousi seisomaan pianonsa päälle ja katsoi Arnauttia. Vaikka hän kuinka yritti kiemurrella, kukaan ei voi valehdella serafille. Kyllä ja en. Kyllä ja en. Kuin kahdesta suusta. Yleisö kuuli hänen laulavan:

You broke my will, oh what a thrill
Goodness gracious great balls of fire

Mutta serafi kaivoi totuuden... Jerry Lee oli haltuunotettu. Hänessä asusti myrskydemoni eli shedim. Myrskydemonit ovat langenneita Herruuksia. Se oli siis samanlainen olentoja haltuunottava henkiolento kuin heidän mukanaan kulkeva enkeli Arkil. Sillä erolla, että shedimit eivät voi ottaa kuin yhden kehon haltuunsa kerrallaan ja he voivat kulkea vain ihmisissä. Arkilhan kykeni ottamaan myös eläinkehoja haltuunsa ja olemaan jopa useammissa kehoissa samanaikaisesti. Siihen ei demonien kärsivällisyys riittäisi.

Jerry Lee seisoi siinä pianonsa päällä ja ja lauloi. Hän löi kätensä alas ja piano syttyi tuleen. Yleisö oli haltioissaan ja luuli sen olevan osa show'ta, mutta Lavi valmistautui jo taisteluun. Hän näki miten joukko turvamiehiksi verhoutuneita djinnejä tuli lavan reunalle heitä kohden. Niinpä Lavi alkoi kerätä enkelikuoroa kasaan ja alkoi aurata taas heille tietä tällä kertaa lavan sivulle ja sivukatsomoiden taakse. Taistelu oli väistämätön, mutta hän ei halunnut riitasointuja suureen taivaalliseen sinfoniaan. Tässä taisteleminen olisi aiheuttanut suunnattoman kaaoksen ja turhaa surua kaikille näille ihmisille.

Djinnit tuntuivat hyväksyvän sivummalle siirtymisen. Jerry Lee jatkoi konserttiaan, ottamalla vastaan yleisön raikuvia ablodeja. Soitto oli jo päättynyt Great Balls of Fire biisiin, jossa piano syttyi tuleen. Encorea oli siis turha odottaa. Enkelit olivat ringissä keskellä kuin piiritetty karavaani ja djinnit kiertivät heidän ympärillään kuin intiaaniväijyttäjät ikään. Sääli vaan Lavi joutuisi olemaan itse myös se ratsuväki joka saapuu apuun. Ruth loi verhon taistelukentän ympärille niin, että mahdolliset ulkopuoliset ohikulkijat eivät huomaisi tapahtumia. Barsillai ja Lavi olivat soturi ja suojelija. Demonien hoiteleminen väkivalloin tulisi olemaan eniten heidän tehtävänsä. Arkai, Arnaut ja Ruth kykenivät kaikki taistelemaan, mutta heistä ei olisi pitkään vastusta djinneille.

- Jerry Lee on shedimin riivaama, kertoi Arnaut samalla muille: - Hän on osaksi syytön tapahtumiin, joten hänen sieluaan ei tule tuhota. Hän ei ole kuitenkaan täysin syytön. Aistin, että Jerry Lee on jopa uskonnollinen ja tuntee välillä suurta katumusta siitä, että hänen esittämänsä musiikillinen materiaali on niin syntiluontoista, että ajaa häntä ja hänen yleisöään kohti helvettiä. Arvaisin, että tuo Shedim on itse Sivle. Olen olettanut Sivlen olevan Elvis Presley, mutta ilmeisesti hän on vuorotellen heissä molemmissa. Nyt kun Elvis on saksassa armeijassa, Sivle ratsastaa Jerry Lee Lewiksessä.
- Meillä on tässä hieman tilanne päällä keskyttää Barzillai Arnautin keskustelun ja palauttaa tuomarin nykyhetkeen. Arnaut on niin tuomionjulistamisensa lumoissa, ettei juuri edes osaa vakavoitua neljään djinniin, jotka heidän ympärillään kiertää. Tosin Arnaut on jo tottunut siihen, että taisteluhommat kuuluvat Barzillaille ja Laville ja hän elää vain luottaen, että nuo taisteluenkelit hoitavat hommansa.
Djinnit ovat voimallisia taistelijoita, jotka pesisivät helposti normaalit enkelit, mutta Barzillai ja Lavi ovat luotu tällaisia tilanteita varten. Taistelu on pitkä, mutta koko ajan enemmän ja enemmän enkelien eduksi kääntyvä. Djinnit kukistetaan, mutta sen verran siinä menee aikaa, että Jerry Lee Lewis on ehtinyt jo perääntyä.
- Olit puhumassa jotain tuomiosta, sanoi Lavi Arnautille taistelun päätteeksi.
- Niin, olin julistamassa tuomiotani. Tuota Rock & Roll -musiikkia taivaallisen sinfonian joukkoon tuossa miehessä säveltää demoni, oletettavasti Sivle itse. Mies on siis demonin riivaama. Hän on uskonnollinen, mutta on kuitenkin sallinut tämän tapahtua, eikä yritäkään häätää demonia pois, sillä he molemmat kokevat nämä asiat ja Jerry Lee saa mielihyvää siitä vallasta ja naisseikkailuista, joita demoni harrastaa. Sivle tosin tuntuu olevan kuolemansynneistä juuri himolle langennut demoni, joten me voimme ehkä käyttää sitä hyväksemme. Meidän tulee ajaa Sivle pois Jerry Leestä ja meidän tulee tuhota Sivle. Jerry Leen henki säilyköön, mutta maksakoon hän tekosistaan skandaalein ja vaipukoon unhoon tavallisten ihmisten massaan. Se on asia jota hän pelkää eniten.


Lehtiin ilmestyy pian otsikot Jerry Lee Lewiksen kaksinnaimissyytteestä. Hän ei ollut vielä eronnut edellisestä vaimostaan kun oli jo mennyt naimisiin toisen kanssa. Päällekkäisyyttä oli vain paperilla ja 23 päivää, mutta kun Ruth sen keksi, sai hän keltaisen lehdistön revittelemään sillä oikein kunnolla. Jerry Lee Lewis lähti keikkakiertueelle Englantiin, jotta kohu laantuisi. Mutta vaikka kohu laantuisi, ei Sivle Jerry Leessä kykenisi olemaan erilainen. Hänellä oli jo uusi nainen Jerry Leen kainalossa. 22-vuotias Jerry Lee meni naimisiin 13-vuotiaan pikkuserkkunsa kanssa, eikä edellinen avioerokaan ollut jälleen selvä. Ja Ruth piti huolen, että lehdistö sai kuulla asian ikävimmällä mahdollisella tavalla. Epäsopivana pidetty liitto paljastui Lewisin Englannin kiertueella ja koko maa alkoi boikotoida häntä. Sama ilmiö toistui Amerikassa, eikä Lewisin esiintymisiä enää haluttu kuin halpoihin kuppiloihin. Sivle ei enää halunnut riivata maineensa menettänyttä muusikkoa ja Arnautin tuomio oli Jerry Leen osalta kunnossa. Mies oli keskikastia. Lewisin ura ei kuitenkaan loppunut tähän, vaan hän jatkoi myöhemmin 1960- ja 1970-luvuilla country-musiikin parissa nousten monilla kappaleillaan country-listan kärkeen. Rock & Roll oli kuitenkin pois.

Sivle oli kadonnut ja enkeleiden tulisi etsiä hänet käsiinsä. Elvis Presley oli kuulemma Saksassa iskenyt silmänsä uuteen tyttöseen. Vain 14-vuotiaaseen Priscillaan.

3. pelikerta: Race with the Devil

New Orleans, Louisiana

Barsillai istuu Lavin avocadillacin takapenkillä ja odottaa sanomatta sanaakaan. Arkkienkeli Dominic on tapaamassa Arnauttia ja Lavia pienessä kuppilassa. Arkkienkeli haluaa melkeinpä kerran viikossa tietää mitä hänen triadilleen kuuluu ja niinpä hän on taas juomassa kupposen kahvia Arnautin ja Lavin kera. Barsillain ei kuitenkaan sovi osallistua mukaan, sillä vaikka hän on saman triadin jäsen, hän ei ole arkkienkeli Dominicin enkeleitä vaan arkkienkeli Davidin alaisuudessa. Niin. Hän on kyllä triadin täysivaltainen jäsen, mutta hän ei vaan saa osallistua tilaisuuksiin, joissa Arnaut ja Lavi kertaavat asioita Dominicin kanssa. Vaan kukapa moista haluaisikaan, yrittää Barzillai uskotella itselleen. Dominic on epäileväinen isäntä, joka ei pysty luottamaan kehenkään ja siksi hän hengittää koko ajan alaistensa niskassa, tuhahtaa Barsillai mielessään. Hän katsoo sisälle Denny's Donuts'in ikkunasta ja miettii mitä Dominic kertoo Arnautille. Arnautin ilmeestä näkee, että enkeli on hörpätä kahvinsa väärään kurkkuun. Mistään Arnautille mieluisasta ei siis ainakaan ole kysymys. Dominic katsoo Arnauttia suoraan silmiin ja sekoittaa kahviaan lusikalla. Ylituomari ei edes halua pitää yhteyttä muihin kuin omiinsa eli niin sanottuihin dominikaanisiin enkeleihin, joita Arnaut ja Lavi ovat. Taivasten valtakunnan ylin inkvisiittori. Enkeli, jota useat inhoavat ja kaikki pelkäävät. Tuollainen mies kyttäämässä tekemisiäsi koko ajan. Onneksi Davidin kanssa ei ole samaa ongelmaa, miettii Barzillai.

- Arnaut, tarvitsen erittäin luotettavan enkelin, sanoo Dominic ja sekoittaa kahviaan. - Korkeista korkein, jos et minuun täydestä sydämestä luota, niin rankaise minua parhaaksi katsomallasi tavalla, vastaa Arnaut. - Kaikista enkeleistäni valitsen tähän sinut. Kai se jotain kertoo sinulle, sanoo Dominic. - Meidän joukoissamme ei koskaan voi luottaa täysin keneenkään, mutta aina voi pyrkiä valitsemaan huolellisesti. Kun nuorena ja naivina luotin Asmodeukseen, joka oli oikea käteni, hän loikkasi Luciferin joukkoihin ja johtaa nykyään Helvetin poliisivoimia. Siksi työskentelemme nykyään kolmen ryhmissä. Kaksi on aina vahtimassa kolmatta. Meitä ei huijata enää uudestaan. Mutta luotan siihen, että sinulla on korkea moraali jopa serafien standardeilla mitattuna. Ja tiedän, että Lavi tekee työnsä sillä uhrautuvuudella, jolla henkivartijan kuuluukin. Eikä teidän triadin kolmanteenkaan jäseneen ole huonoa sanaa sanottavana. Hän on Malakim ja he eivät yksinkertaisesti kykene lankeamaan. Hän oli hyvä valinta triadiisi. Miksi hän muuten on niin happaman näköinen tuolla ulkona?
- Hän on katkera, sanoo Lavi avaten suunsa ensimmäisen kerran koko keskustelun aikana: - Korkein Tuomari. Te kunnioitatte meitä audienssillanne kerran viikossa, mutta arkkienkeli David ei ole yhtä innokas pitämään huolta omistaan. Barzillai tuntee kai olevansa jollain lailla juureton.
- Mutta olen itsekin ollut paikalla kun David kävi? sanoi Arnaut väliin ihmetellen moista tunnetta.
- Niin, sanoo Lavi: - Kyllähän hän kävi. Vuonna 1348. Se oli silloin Mustan surman aikaan... Nyt onkin sitten ollut 612 vuotta vähän hiljaisempaa.
- Mutta takaisin aiheeseen, sanoo Dominic: - Minun enkelieni tehtävä on katsoa, että enkelit eivät lankea eivätkä edes veljeile helvetin voimien kanssa. Kuten tiedät muutama triadi on kuitenkin historian saatossa toiminut käskystäni yhteistyössä Luciferin salaisen poliisin kanssa kun ongelma on ollut sellainen, että sekä Taivas, että Helvetti kokee suureksi uhaksi. Tätä liittoumaa ei kuitenkaan saa ikinä tunnustaa, eikä siitä saa ikinä kertoa kellekään, tiedäthän...
- Tietysti tiedän, sanoo Arnaut: - Ei kai Korkeista Korkein kuvittele, että olisin puhunut tehtävästämme. Tietojeni mukaan oma triadini oli ensimmäinen joka ikinä on ollut yhteistyössä saatanallisten demonivoimien kanssa, eikä siitä ole ikinä puhuttu muille meidän toimista. Vaikka se oli välttämätöntä, kammoksun tuota yhteistyötä yhä ja tunnen aina syyllisyyttä sen tähden kun istun serafien neuvostossa. En ikinä pöyhkeilisi moisella.
- Hyvä, sillä joudut tekemään sen taas sanoo Dominic, ja Arnaut vetää kahvit väärään kurkkuun.
- Siksi tarvitsen tähän tehtävään erittäin luotettavan enkelin. Teidän on muodostettava epäpyhä allianssi Asmodeuksen kanssa. En ikinä anna hänelle anteeksi, että hän lankesi ja kääntyi Luciferin puolelle, mutta hänellä on kyllä yhä käyttönsä. Hän on nimittäin Luciferin salaisen poliisin asemassaan myös huolissaan tästä Sivlestä, joka aikoo vaatia itselleen paikkaa helvetin ruhtinaiden joukossa. Asmodeuksen mielestä kun siellä on ahdasta jo nykyäänkin, eikä hän kaipaa yhtään pyrkyriä manalan kärkiviroille tallomaan toisten jaloille. Te lähdette New Orleansiin ja tapaatte Asmodeuksen lähettämät demonit. Tästä eteenpäin te toimitte heidän kanssaan yhteistyössä kunnes tämä Sivle on saatu hoideltua. Arnaut istui pitkään hiljaa paikallaan vielä Dominicin lähdettyä. Lopulta Lavi keskeytti hiljaisuuden ja sanoi: - Tule, mennään kertomaan uutiset Barzillaille.

- Tämän pitäisi olla oikea osoite, sanoo Lavi: - Saatat joutua vaihtamaan maljaasi, hän huomauttaa Arnautille.
- Mutta puin sen juuri tätä tehtävää varten, Arnaut vastustelee. Hän ei yleensä kiinnitä juuri ollenkaan huomiota maljoihinsa, mutta loi tätä tehtävää varten itselleen hieman Lordi Samedia muistuttavan voodoohenkisen afroamerikkalainen miehen maljan, jonka ajatteli istuvan hyvin New Orleansin ympäristöön.
- Ota vaan se vanha nuhjuinen oma itsesi, sanoi Ruth takapenkiltä. Tuo on sen näköinen siirtomaahenkinen kartano, että siellä varmaan ammutaan neekerit pihamaalle.
Arnaut on näreissään, kun hänen maljansa on muka taas sopimaton mutta sanoo sitten Ruthille: - Ehkä meidän molempien pitää käydä laittamassa jotain sopivampaa yllemme. Olen Dominicin luvalla valinnut sinullekin ylimääräisen maljan.
- Mitä vikaa tässä muka on, ihmettelee Ruth näreissään: - Dominiquessa ei ole mikään paikka väärin muovattu.
- Se on totta! Dominique, nimi, jonka olet muuten takuulla valinnut vain kiusataksesi Ylimmäistä Tuomaria, on uhkea nainen. Ja HUOMIOTAHERÄTTÄVÄ. En tiedä osaako kukaan ihmismies muuhun keskittyä kun astut sen kanssa huoneeseen. Eikä juuri tilanne parane, jos vaihdat muihin maljoihisi. Kaikki ovat nuoria, kauniita ja LIIAN seksikkäitä. Mutta tulehan mukaani. Minä vaihdan oman maljani, mutta niin myös sinä. Ja Ruth, tämä on käsky, ei pyyntö.

Arnaut hymyili harvoin, mutta nyt hänen ilmensä oli suorastaan muikea. Hän oli pukeutunut takaisin vanhaan teologin maljaansa ja esiintyisi Barzillain esittämän liikemiehen juristina. Laki kun oli hänelle tuttu, mutta liike-elämä ei. Hän katsoi 20 senttiä lisää vyötärönympärystä kerännyttä hieman yli nelikymppistä Ruthia.
- Kuule Ruth. Tein sinulle palveluksen. Tuo malja on kuin se kiva nainen, joka tuo myöskin poikiaan futistreeneihin. Kun hänet näkee, hän on tutun oloinen ja turvallinen. Hänen kuuluukin olla täällä läsnä, mutta häneen ei kiinnitä sen kummempaa huomiota. Ruth piti Barzillaita kiinni kainalosta. Hänen tehtävä olisi olla Barzillain vaimo. - Katsokin, että pääsen heti vessaan meikkaamaan, hän tiuskaisi Barzillaille ja jatkoi: - Mahtuukohan Dominiquen helminauha edes tämän riekon kaulaan?
- Äläs nyt, hymyili Lavikin. Sinähän olet omaksunut nalkuttavan vaimon roolin suorastaan ilmiömäisesti. Sisälle kartanoon menoa ei edes Arnaut uskaltanut ehdottaa ennen kuin Ruth oli meikannut nopeasti itseään auton sivupeilin edessä. Ja uskomatonta kyllä. Ruth teki ihmeitä tuollekin maljalle. Hän leikkasi tukan lyhemmäksi, mutta siistiksi ja meikkasi maljan ikäiselleen sopivalla arvokkuudella. Pian hän näytti ikäisekseen varsin edustavalta liikenaiselta. Eikö hän koskaan voisi olla vain huomaamaton, ajatteli Arnaut ja sanoi kaikille:
- Muistakaa sitten. Meidät on kutsuttu hyväntekeväisyyslounaalle, jossa kaikki vieraat ovat liike-elämän silmäätekeviä. Teidän ei tarvitse esittää mitään sen enempää, kunhan ette erotu joukosta ja etsitte ne demonit. Meidät tuli tavata heidät täällä, joten löydämme heidät varmasti.
- Se vasta onkin tosi salainen poliisi! Kun se on oikein "Helvetin salainen poliisi", sanoi Barzillai. Hänkään ei ollut mielissään siitä, että triadi joutuisi taas yhteistyöhön demonien kanssa.

He astelivat ovelle ja Arnaut oli ensimmäisenä. Ovella ei ollutkaan ovimies, vaan talon isäntä, vanhempi herrasmies, joka kysyikin Arnautilta jotain täysin odottamatonta:
- Ei mutta mikä onkaan tuon suloisen olennon nimi? Ja sitten mies otti kädestä kiinni Ruthia.
- Arnaut oli hämmästynyt noin suorasta kysymyksestä ja sanoi: -Ruth. Serafin hyvä puoli on, ettei kukaan voi valehdella serafille, mutta valitettavasti myöskään serafit eivät kykene valehtelemaan.
- How can I handle this, ajatteli Ruth käyttäen paikallista kieltä jopa ajatuksissaan, kuten hänellä oli aina tapana, sillä hän osasi automaattisesti kaikkia maailman kieliä. Kuin jatkoksi ajatuksilleen hän esitteli äkkiä itsensä, ennen kuin Arnaut menisi paljastamaan heidät: - Handler, Ruth Handler.

Ruokailun jälkeen alkoi vähemmän muodollinen illanvietto. Miehet menivät omiin seurueihinsa ja naiset omiinsa. Ruth huomasi yhtäkkiä joutuneensa liikemiesten vaimojen naisseurueeseen. Seurueessa oli selvästi kahdenlaisia naisia. Voimakkaita vaikuttajia, kuten liikemaailman naisia ja kauniita edustusvaimoja. Ruth huomasi tuntevansa oudon inhimillistä lähes kateuden omaista tunnetta kauniita naisia kohtaan kun oli joutunut tähän "tavallisen naisen" maljaan. Koska liike-elämän vanhat ladyt eivät olleet oikein Ruthin luontainen elinympäristö, hän hakeutui kuin huomaamattaan kauniiden nuorten edustusvaimojen seuraan. Nuo pintaliitävät naiset suhtautuivat hänen seuraansa penseästi. Heitä huvitti tuo yli 40-vuotias perheenäiti, joka oli heidän "nuorekkaassa" joukossaan. Joku nuorista naisista alkoikin kiusata Ruthia:
- Oletko sinäkin joku liikenainen? Kysymys oli olevinaan viaton, mutta Ruth tajusi kyllä merkityksen ilkeän kääntöpuolen. Selvästikään et ole kauneudellasi liikemiestä iskenyt nuori nainen. Oletko siis itse rikas?
Enkeliksi Ruth tosiaan oli hieman turhamainen ja kilpailunhaluinen. Joku Arnautin kaltainen ei olisi viitsinyt kiinnittää moiseen mitään huomiota, mutta Ruth halusi heti nokittaa. Hänen olisi tehnyt toki mieli sanoa, että Dominiquen asussa olen kauniimpi kuin kukaan teistä, mutta hän joutui tyytymään siihen mitä hänellä oli. Hän oli nyt Ruth Handler, valokuvan kehyksiä tekevän liikemiehen vaimo. Tietenkään se ei Ruthille riittänyt vaan hänen suustaan lipsahti: - Itse asiassa olen kyllä.
- Ahaa, mitäs sinä oikein myyt, paperinukkejako? naurahti tuo häijyksi heittäytynyt viime syksyn muotiin pukeutunut kaunis nuori nainen.
- Nukkeja hyvinkin, keksi Ruth vastaukseksi. Hänet oli haastettu ja enää hän ei peruuttaisi: - Olen tuonut markkinoille uuden nuken, joka on niin paljon kauniimpi kuin edelliset nuket, että nuoret tytöt eivät tule enää mitään muita nukkeja haluamaan.
- En ole kuullutkaan moisesta, sanoi kissatappelun toinen osapuoli. Onko sinulla näyttää sellainen nukke meille. Ruth mietti hetken ja avasi käsilaukkunsa. Hän otti sieltä upean nuken ja kaikki hämmästelivät sen kauneutta. Ja kaunishan se olikin. Olihan se tarkka pienoismalli Ruthin toisesta maljasta Dominiquesta. Ruth nimittäin pisti käden käsilaukkuunsa ja loi äkkiä pienen nuken. Hän kun oli teknisten laitteiden arkkienkelin Jeanin enkeleitä, hän pystyi tekaisemaan pieniä elottomia laitteita. Ja koska hän tiesi erittäin tarkalleen miltä hänen Dominique-malja näytti, hän kopioi siitä pienikokoisen nuken.
- Oi se on ihana, minun tarvitsee heti hankkia tuollainen tyttärelleni sanoi yksi naisista. Sana nukesta levisi ja pian sitä oli katsomassa niin miehet kuin naiset ja joku jo kysyi aikooko Ruth viedä sen New Yorkin lelumessuille? Ja tokihan nukke oli sinne menossa. Ruth oli päässyt vauhtiin ja pyörää oli mahdoton pysäyttää. Kukapa olisi silloin vielä uskonutkaan, että Ruth Handlerin kehittelemä Barbie nukke olisi pian maailman myydyin lelu. Tosin sen lanteita ja muotoja yleensäkin arvostellaan feministisissä piireissä. Nukke on tehty mieluummin enkelin kuin oikean naisen mittojen mukaiseksi. Ja Ruthin uusi malja ei olisi enää ikinä huomaamaton hänen Mattel Inc. yhtiönsä kanssa.
- Mitä oikein tapahtui, kysyi Arnaut heti kun pääsi Ruthin luo. Etkö osaa olla huomaamaton ikinä. Näin kuule vaivaa kun loin tuon kaikille tutun näköinen "futisäitin", joka muistetaan, mutta jota ei tunneta. Se meidän pojan kanssa samoissa treeneissä käyvän kaverin äiti. Se jota kukaan ei muista, kenen äiti hän on tai mikä hänen nimensäkään on. Kaikki hänet kuitenkin tuntevat ja tietävät, että hänen kuuluukin hiippailla täällä muiden mukana... Nyt olet sitten varmaan onnistunut pilaamaan senkin maljan.
- Minun oli pakko, sanoi Ruth: - Ne naiset olivat häijyjä minulle.

Samaan aikaan Barzillai kyseli ihmisiltä olisiko vieraslistalla ketään jolla olisi valtaa musiikkibusineksessa. Demoneitahan tänne tultiin hakemaan. Hän ajatteli, että jos nuo demonit myös etsivät Rock & Roll'in laulajia, olisi joku heistä mahdollisesti sekaantunut musiikkibusinekseen. Laulun tekijä Sharon Sheeleyn nimi tuli usein esiin. Ja mielenkiintoa lisäsi se tosiasia, että Sharon kuulemma seurusteli Rock & Roll -laulaja Eddie Cochranin kanssa. Barzillai ilmoitti asiasta muille ja Lavi sanoi käyvänsä katsomassa parkkipaikalla, millaisella autolla Sharon oli paikalle saapunut. Barzillai lähti mukaan. Kuvio selvisikin nopeasti. Autossa nimittäin odotti autonkuljettaja, joka oli sama demoni, joka oli lähtenyt seuraamaan enkeleitä aikanaan Sun Recordsilta ja oli vasikoinut heille Sivlestä alun perin. Sharonilla taas oli mukanaan kaapin kokoinen punaniskahenkivartija. Kuin käänteinen triadi. Sharon oli balserafi, langennut serafi. Iso punaniska oli djinni, langennut kerubi. Ja autonkuljettajavasikkaluuseridemoni? No kai silläkin oli joku käyttönsä. Enkelit esittäytyivät vastapuolen tiedustelupalvelulle ja he lähtivät yhdessä hieromaan sotasuunnitelmaa. Arnaut oli alusta alkaen varsin nihkeä lähtemään demonien matkaan. Sharon kertoi laulajien Gene Vincentin ja Eddie Cochranin olevan molempien demoneja, jotka laulavat Sivlen apuna Rock & Roll riittiä, jotta määrä tulisi täyteen ja piru joutuisi lunastamaan lupauksensa Sivlelle. Sivle olisi todellakin Elvis, mutta häneen olisi vaikea päästä käsiksi.
- Jos olet itsekin lauluntekijä, niin etkö ole itsekin mukana tässä juonessa? kysyi Arnaut Sharonilta epäuskoisesti.
Sharon kuulemma hidasti Rock & Rollia tekemällä rinnalle lauluja, jotka eivät oikeasti muovanneet Sinfoniaa.
- Sinä olet balserafi ja mestarivalehtelija. Nyt pyydät meidät listimään joitain ihan muita Rock & Roll -tyyppejä kuin Sivlen ja selvästi sävellät itsekin. Mistä tiedän, että olet vilpitön, kysyi Arnaut.
- Koska en voi valehdella sinulle, jos keskityt minuun serafi, sanoi Sharon ja otti Arnauttia kädestä: - Minä olen tehnyt mm. listahitin Poor Little Fool, jota laulaa se lälläripoika Ricky Nelson. Luuletko, että sellaisella valloitetaan maailma? Kuten huomaat, minäkään en halua Rock & Roll'in voittavan. Olen Asmodeuksen demoni ja toteutan hänen toiveitaan, mutta en niin kuin sinä omiasi sen kummemmin niitä kyseenalaistamatta. Minä teen hänen tahtonsa mukaan, koska uskon sen olevan oikein. Asmodeus oli sinun esimiehesi Arkkienkeli Dominicin lähin mies kun Valontuoja Lucifer ryhtyi vastustamaan Jumalaa ja vei kolmanneksen enkeleistä mukanaan. Admodeus uskoi silloin Valontuojaa ja lähti tämän mukaan kapinaan Jumalaa vastaan. Sinä, Arnaut hyvä uskot, että te olette hyviä ja me pahoja. Että maailma on mustavalkoinen. On vain kaksi vaihtoehtoa. Toinen on oikein ja toinen on väärin. Sinä palvelet Dominicin alaisuudessa Jumalaa ja toteutat hänen oikeuttaan. Te olette järjestys ja me olemme kaaos. Minä taas olen sitä mieltä, että Jumala on pimeys ja syntiinlankeemus oli maailman vapahduksen alku. Kaikki olennot on vapautettava pimeydestä, jossa ne elävät alkulähdettään tuntematta. Paratiisin Käärme ei ollut kiusaaja vaan Valontuoja Lucifer, joka vapauttaisi ihmiset maailman luojan vallasta, joka todellisuudessa on pahasta. Ei Luoja itsessään ole hyvä eikä paha vaan vanhurskas, oikeudenmukaisuudessaan säälimätön ja julma. Hän on olemukseltaan yhtä maailman kanssa, mutta minä haluan, että jokainen saa olla oma itsensä. Sinulle, Arnaut hyvä, tämä on lain valvomista. Meille tämä on vain osa tätä suurta peliä. Jumala on tyranni. Niin on Luciferkin. Molemmilla on omat näkemyksensä ja he koittavat viedä ne läpi säälimättömästi. Ja arkkienkelit ja demoniruhtinaat ovat heidän puppet mastereitaan, jotka ohjaavat naruissaan meitä muita, jotka toteutamme heidän agendojaan. Nyt olen päässyt Cockroach nimisen demonin suosioon. Sen joka käyttää Eddie Cochran nimeä maljansa peiteroolina. Eddie Cochranille olen tehnyt myös yhden hittibiisin. Sen nimi on Somethin' Else ja kuten huomaat jo nimestä sille on piilomerkitys. Se on jotain ihan muuta. Se ei todellisuudessa muovaa Sinfoniaa vaikka on todella tarttuva rytmi. Asmodeuksen tarkoitus on laimentaa Rock & Roll. Asmodeus ei halua siitä kunnollista. Hän haluaakin sen opettavan ihmisille kapinointia ja kertovan turhan siveyden olevan... no, TURHAA. Syntiseksi me sen musiikin yritämmekin jättää, mutta emme niin syntiseksi, että Sivle saa sillä maailman hallintaansa. Dominic on Oikeuden arkkienkeli, mutta Asmodeus on Pelin demoniprinssi. Hän tekee siis jo heti sen eron, että ei yritäkään väittää tämän olevan vain taistelua oikeuden puolesta, vaan peliä, jossa jokainen yrittää menestyä henkilökohtaisesti - ja Asmodeus pelaa tätä peliä taitavasti. En epäile hetkeäkään, etteikö Dominicilla olisi myös omat ideansa tuon lopputuloksen suhteen, mutta nyt olemme kuitenkin menossa samaan suuntaan, joten tehtäisiinkö yhteistyötä. Olen nimittäin saanut varoituksen, että yhteistyö sinun kanssasi ei ole aina ollut demoneille kauhean turvallista. Enkä mieluusti uhraisi omaa olevaisuuttani siihen, että petät liittomme ja puukotat minua selkään sopivan tilaisuuden tullen.
- Vaan mistä tiedän, ettet tekisi niin minulle? Kysyi Arnaut heti.
- Et tiedäkään, mutta yritetään kuitenkin tulla toimeen keskenämme. Kuule sinä valvot järjestystä oikeuden puolella, jossa kaikki periaatteessa uskovat sääntöihin ja kunnollisuuteen. Minun tehtäväni on valvoa sääntöjä ja lojaalisuutta sillä toisella puolella, jossa asustaa kuitenkin kaikki ne itsekkäät, kaoottiset ja petturilliset jotka vaihtoivat puolta uskoessaan jokaisen henkilökohtaiseen valtaan itsestään. Sitä korttipakkaa on hankala pitää kasassa mutta pystyn siihen. On helppoa luottaa siihen, ettei heihin voi luottaa. Sinä olet minulle se villi kortti, jota pelkään. Koska itse kannatan vapaata tahtoa ja koska tiedän, että et kykene valehtelemaan, en edes kysy sinulta, voinko luottaa sinuun.


Bristol, Englanti 1960

Eddie Cochran ja Gene Vincent ovat juuri pitäneet loistavan keikan ja yleisö Bristolissa on ollut todella haltioitunut. Rokkarit on pyydetty useasti takaisin lavalle. Gene Vincent olisi halunnut viettää vielä pari päivää Englannissa, mutta Eddie Cochranin morsian Sharon Sheeley on kiirehtinyt paluuta Amerikkaan. Kolmikko nousee vielä samana iltana kerubi Lavin ohjastamaan Ford Consul merkkiseen yksityistaksiin, jonka on tarkoitus kuljettaa heidät Lontooseen lentokentälle. Taksi ajaa kovaa vauhtia A4 tietä Chippenhamin läpi kun kolmikko takapenkillä kiinniittää huomiota taksikuskin mielettömään vauhtiin.
- Voisitkohan ajaa hieman varovaisemmin, sanoo Gene Vincent taksikuskille. Kuski ei hiljennä, vaan alkaakin laulaa Genen omaa laulua Race With the Devil:

Well Ive led an evil life, so they say
But Ill out run the devil on judgement day, I said
Move, hot-rod, move man!
Move, hot-rod, move man!
Move hot-rod, move me on down the the line, oh yeah!

Demonit takapenkillä tajuavat, että jotain on pielessä ja Eddie huutaa: - Pysäytä heti tai saat kärsinä nahoissasi jotain sellaista, mitä et osaa edes aavistella! Mutta kuljettaja jatkaa: - Raymond Edward Cochran ja Vincent Eugene Craddock Dominikaaninen triadi on todennut teidät syylliseksi demonisen Rock & Rollin levittämiseen ja maailmankaikkeuden Sinfonian tärvelemiseen. Olette tulleet tienne päähän.

Arnaut istuu Rowden Hillillä ambulanssin etupenkillä epämieluisasti kahden demonin välissä. Hän katsoo pientä niljakasta demonia kuskin paikalla ja isoa djinnin körilästä vasemmalla puolellaan, Englannissa kun on ratti väärällä puolella. Hän ei puhu mitään, sillä hänellä ei ole noille mitään puhuttavaa, eikä hän pidä demoneista. Niin hän yrittää uskotella itseleen, mutta tietää jännittävänsä Lavin lisäksi myös Sharonin puolesta. Balserafit, ne ovat mestarivalehtelijoita, mutta silti Sharon ainakin tuntuu pelaavan omaa peliään kortit auki. Hän ei yritäkään olla muuta mitä on. Ja onnistuihan tuo demonitar puhumaan Arnautin Englantiin, johon Sharon lähti keikkamatkalle Eddie Cochranin ja Gene Vincentin kanssa. Arnaut sanoi lähtevänsä suoraan Sivlen perään, eikä halunnut hoidella enää lisää tämän avustajia siinä välissä. Mutta silloin balserafi oli taas taitavasti alkanut pelaamaan omaa peliään. Hän oli kertonut Arnautille, kuinka Eddie Cochranissa on paljon asioita, joista Arnaut ei pitäisi. Toinen noista kahdesta demonista, Gene Vincent, laulaa kaihtelematta demonisia sointuja ja tekee kappaleita kuten Race with the devil. Eddie Cochran taas laulaa Rock & Rollia vaarallisen kauniisti ja on lisännyt siihen omaa maustettaan alkaen tahallisesti vääristää kirkollisia teesejä. Hän on mm. tehnyt biisin Hallelujah I Love Her So, jossa on tarkoituksellisesti maallistettu sanan Hallelujah merkitys. Lisäksi hänen biisissään Teenage Heaven, nuoren miehen taivas on kotibileet kun vanhemmat ei ole kotona. Three Stars biisissä taas ylistetään miten triadin jo tappamat Big Bopper, Richie Valens ja Buddy Holly ovat päässeet taivaaseen. Nuo kerrottuaan Sharon oli tyytyväinen itseensä. Hän näki heti serafi Arnautin ilmeestä, ettei tuo enkeli voinut painaa moista villaisella, vaan suunnitteli jo miten lähtee Asmodain demonisen poliisin mukana Englantiin tuomitsemaan Eddie Cochranin. Sharon oli onnistunut manipuloimaan häntä, sen Arnaut tajusi itsekin. Sharon oli demoni ja oli oletettavaa, että hän oli tahallaan sellainen, kuin oletti enkeleiden haluavankin hänen olevan. Kun Arnaut kuitenkin vertasi tällä kertaa sairaanhoitajan maljassaan olevaa Ruthia ambulanssin takana, tuntui Sharon varsin siveältä ja se tuntui Arnautista synkältä ajatukselta. Ruth oli kuitenkin enkeli ja Sharon demoni. Arnautin ajatukset keskeytyivät, kun Ford Consulin ajovalot tulivat näkyviin. Lavi ajoi taksin täysillä ambulanssi vieressä olevaan lamppupylvääseen. Hän viritti suojelusävelensä Sharoniin ja suojelusenkelinä antoi demonittaren pelastua onnettomuudessa lähes vaurioitta. Gene Vincent ja Eddie Cochran sen sijaan loukkaantuivat vakavasti. Pihalla odoteleva Barzillai vielä varmisti, että Eddie Cochran saa sen niin rankkoja kolhuja, ettei hänen maljansa selviä hengissä. Jo ennestään moottoripyöräonnettomuuden takia ontuva ja tuskainen Gene Vincent saa jäädä henkiin, sillä Sharon on luvannut tuhota miehen uran muin tavoin.

Demonit sekä Ruth ja Arnaut nappaavat uhrit ja aloittavat ensihoidon. Herruuden enkeli Arkai odottaa poliiseja. Hän menee kaikkien kolmen paikalle saapuvan poliisin kehoihin ja ottaa heidät hallintaansa, jotta muuta saavat tehdä työnsä rauhassa.

Onnettomuudessa olleet viedään St. Martin's Hospital -sairaalaan. Cochran kuitenkin kuolee kello 4.10 seuraavana päivänä, kun taas Sheeley, Vincent ja taksikuljettaja selvisivät onnettomuudesta hengissä.

Jälkeen päin Lavi joutuu taksikuskin maljassaan maksamaan 50 punnan sakot holtittomasta ajamisesta. Kun triadi pääsee takaisin Amerikkaan, hän heittää Cadillacin avaimet Arkaille: � Sinä ajat. Kuten kuulit Englannissa, minulta meni kortti 15 vuodeksi.

5. pelikerta: Dreamin' osa 2


Los Angeles, California

- Arkai, keksi meille keino, miten pääsemme soluttautumaan sen Ricky Nelsonin kotiin, totesi Arnaut herruuden enkelille: - Ruth, tutki sinä millaiset turvajärjestelmät hänen talossaan on.
- Tai mitä jos mentaisiin vain ovelle ja soitettaisiin kelloa? kysyi Sharon ja jatkoi nauraen kun huomasi Arnautin ihmettelevän katseen: - Niin minähän olen siis tehnyt hänelle tällä maljalla muutaman hittibiisinkin. Eiköhän Sharon Sheeley kavereineen ole tervetullut kylään.

Ricky Nelsonissa ei kieltämättä ollut tippaakaan sitä "pahuutta" ja "mielen synkkyyttä", jota enkelit olivat tottuneet näkemään rokkareissa. Poika oli innoissaan kun Sharon kavereineen tuli kylään. Hyväuskoisen Rickyn mieleen ei edes juolahtanut kysyä, mikä porukka Sharonilla oli mukanaan. Ensin hän otti asianmukaisesti osaa Sharonin poikaystävän Eddie Cochranin poismenon johdosta, mutta pian hän jo hihitteli ja juoruili Sharonin kanssa kaikkia mahdollisia asioita. - Tuossa pojassa ei olisi demonista riivaajaa viemään edes tikkunekkua pikkutytöltä, kuiskasi Arkai Ruthille, joka oli asiasta samaa mieltä.
- Miten muuten Johnny Burnette? kysyi Sharon Ricky Nelsonilta taidokkaan pirteästi muiden juoruilujen välissä: - Olette vetäneet yhdessä menestyksekkäitä keikkoja viime päivinä.
- Joo, olen ihan innoissani, tirskui Ricky Sharonille ja heilutteli käsiään niin tyttömäisesti, että Ruth pelkäsi Arnautin jo keksivän jonkun vanhan Mooseksen lain, jolla pitäisi tuota kauhistuttavana tekona.
- Me ollaan tehty rankkaa kamaa. Älä Sharon ole huolissasi, ne sinun minulle tekemät kappaleet ne ovat tosi ihania ja sydäntä lämmittäviä, mutta Johnnyllä on hurja rytmi... ihan kuin Elviksellä, tirskui Ricky ja hyppi tasajalkaa tehostaakseen innoissaan tarinaansa.
- Ihan kuin Elviksellä hyvinkin, mumisi Arnaut ja sekoitteli Rickyn palvelusväen tarjoamaa kaakaota. Oli aika tavata Johnny Burnette, ennen kuin hän vetäisi Ricky Nelsoninkin mukaan Rock & Rollin turmioollisiin säkeisiin. Pikainen keskustelu kaakaomukien äärellä Rickyn puutarhan patiolla selvitti enkeli-demoni joukkiolle, että Johnny Burnette ja hänen Rock & Roll Trio harjoitteli soittoa eräällä nyrkkeilysalilla Santa Monican rannassa. He ovat vetäneet pikaisesti pari keikkaa Nelsonin Rickyn kanssa ja suurempaa kiertuetta on suunnitteilla, mutta Johnny Burnette haluaa ensin muokata Rickylle jotain hänen suuhunsa sopivampaa musiikkia. Edes Arnaut ei voinut kokea Rickyä syylliseksi mihinkään muuhun kuin liialliseen vilpittömyyteen, joten joukkio päätti lähteä tapaamaan Rock & Roll Trio'a ennen kuin tähän asiaan ehtisi tulla muutosta.

Enkelien ihmetykseksi heitä odottelemaan jäänyt taksi oli lähetetty pois Ricky Nelsonin talon edestä ja oven edessä oli siististi parkkeerattuna demonien tulipunainen 1959 Chevrolet Impala.
- Tulee ahdasta, mutta mahdumme kyllä kunhan pakkaudumme kyytiin fiksusti, sanoi pieni demoni Mort ja avasi innokkaasti takaoven: - Arnaut, Arkai ja Barzillai menevät takapenkille ja ottavat tytöt syliinsä. Hernando saa ajaa ja Lavi tulla etupenkille. Minä mahdun noiden kahden järkäleen väliin.
Näin tehtiin, mutta istahtaessaan kyytiin Ruth ei voinut olla ihmettelemättä: - Me tulimme tänne kyllä lentokoneella ja matkaa on 2000 mailia.
Järkälemäisen iso Djinni Hernando ei puhunut juuri koskaan, mutta nyt hän vastasi Ruthille: - Totta, mutta auto tuli omin päin perässä. Se ei millään ehtinyt yhtä nopeasti kuin me mutta se ajoi läpi yön ja on nyt täällä. Ei Mort olisi raaskinut sitä jättää yksin Tennesseehen. Äänensävyssä oli selvästi ripaus pilkkaa pientä demonia kohtaan, joten Sharon jatkoi tarinaa vieden Hernandolta suunvuoron: - Musti oli Mortin koira ja Mort rakasti Mustia (eng. Blackie) . Valitettavasti koiran elinaika on hyvin lyhyt, joten Mort, joka ei halunnut luopua koirasta sitoi sen sielun tähän Chevrolettiin, joka on myös Mortille hyvin rakas. Uskomatonta kyllä, mutta tällaisissa asioissa Mort osaa olla välillä niin ihana, naurahti Sharon, mutta paljon empaattisemmalla äänensävyllä kuin Hernando.
- Ei koirilla ole sielua, sanoi Arnaut kuivasti teologisen kantansa, josta saisi kovan väittelyn aikaan monen enkelinkin kanssa.
- Eikä Chevroleteillakaan, sanoi siihen onneksi Hernando niin osuvasti, että keskustelu päättyi siihen.

Tulipunainen Chevrolet Impala pysähtyi pienelle sivukadulle lähelle Santa Monican kuuluisaa laituria. Enkelit ja demonit tulivat ulos sen sisältä ja Mort kehoitti sitä odottelemaan heitä siinä. Ruth kehui Mortille kovasti tämän autoa, jotta kävisi ilmi, että edes joku enkeleistäkin välittää hänen lemmikistään. - Se on todella loistava varsinkin jäljittämistehtävissä, kehui Mort hiljaa, lähes itselleen kuiskaten: - Sillä on niin hyvä hajuaisti, ettei seuratessa tarvitse pysytellä edes näköetäisyydellä...

Arnaut meni jo sisään pienen nyrkkeilysalin ovesta, joten muut joutuivat singahtamaan perään ennen kuin serafi hommaa itsensä vaikeuksiin. Johnny Burnetten Rock & Roll Trioon kuului kolme jäsentä: veljekset Johnny ja Dorsey Burnette sekä heidän ystävänsä Paul Burlison, joka oli kuulemma keksinyt kitaraan särkijän soitettuaan hajonneella sähkökitaralla. Poikia yhdisti Rock & Rollin lisäksi myös yhteinen harrastus, nyrkkeily. Paul ja Dorsey olivat molemmat välisarjan nyrkkeilymestareita ja Johnny oli kevyen sarjan mestari. Nyrkkeily oli lähellä heidän sydäntä ja siksi kolmikko harjoittelikin Los Angelesissa ollessaan tälla pienellä nyrkkeilysalilla. He olivat juuri soittamassa rokkia kun enkelien ja demonien yhteinen tuomiopartio astui sisään.

There's A Gal They Call The Cincinnati Fireball
one Look, You Fall For That Cincinnati Fireball

- Johnny, ex-Buddy Holly, Burnette, ilmoitti Arnaut äänekkäästi: - Triadimme on tuomitsevä sinut kadotukseen maailmaa tuhoavan Rock & Rollin levittämisestä. Bändi lopetti soittamisen. Dorsey ja Paul katsoivat ihmeissään, mutta huomattuaan Johnnyn varautuvan taisteluun, myös nuo kaksi nyrkkeilijää tulivat hänen luokseen puolustamaan bändikaveriaan outoja hiippareita vastaan. Ja sitten se alkoi. Hernando demonoi sarvet päähänsä ja suuret raatelukynnet käsiinsä. Dorsey Burnette ja Paul Burlison olivat kauhun lamaannuttamia kun huomaavat tämän yliluonnollisuuden tapahtuvan. Tappelu oli muuttumassa painajaiseksi ja he olivat varautuneet tähän paljain nyrkein. Kun he huomasivat myös Johnnyn kehon demonoituvan vääristyneen näköiseksi ja hänen sylkevän happoa Barzillain päälle, päättivät Rock & Roll Trion ihmisjäsenet ottaa jalat alleen. Mort lähti heidän peräänsä, jotta voisi poistaa tämän kohtauksen heidän muististaan. Dorseyn demoni saakin kiinni rannassa, eikä Dorsey Burnette ikinä muista tällaista tapahtuneenkaan. Paul Burlison sen sijaan onnistui pakenemaan, mutta mies ei kuitenkaan koskaan puhunut tapahtumasta kenellekään. Sen sijaan hän lopetti muusikon hommat lopullisesti ja ryhtyi jatkossa elättämään itsensä sähköasentajana.

Johnny Burnettella ei tietenkään ollut mitään mahdollisuuksia tämän kokoista tuhopartiota vastaan, joten pian näyttää kuin hän luovuttaisi ja olisi valmis ottamaan vastaan sen mikä oli väistämättä edessä. Djinni Hernando tuli lopettamaan Johnny Burnettea, mutta yllättäen mies nappasikin epäpyhillä kuulilla ladatun katkaistun haulikon kitaralaukustaan ja ampui Hernandoa 20 sentin päästä kasvoihin hävittäen koko demonin pään helvetin tuliin. Ja sitten Johnny kaatui itse tajuttomana maahan.
- Hän karkaa unisiltaa pitkin, huusi Sharon: - Äkkiä, meidän on mentävä perään.
Kaikki tapahtui nopeasti ja tilanne oli kaoottinen. Hernando kuoli ja Mort oli muun Rock & Roll Trion perässä. Johnnyn avaama unisilta oli auki vain hetken, joten Sharon hyräili unilaulun, jonka hän tarvitsi meditoituakseen nukahtamaan ennen kuin maallisen maljan kanssa pääsee unisillan kautta unien marsseille. Ruth ja Arnaut tekivät saman, mutta Barzillai ja Arkai epäonnistuvat yrityksessä joten he jäivät nyrkkeilysalille siistimään paikkoja. Enkelit eivät normaalisti nuku, joten heille nukahtaminen ja sitä kautta toisen uneen meneminen unisillan kautta on mahdollista vain rentouttavalla unilaululla, jonka tekeminen kesken taistelun ja yhtäkkiä on vähintäänkin haastavaa.
- Se on sitten Arnautista ja tytöistä kiinni, sanoi Arkai huomattuaan unisillan sulkeutuvan. Toivottavasti he tajuavat mitä tekevät seuratessaan unimaailman demonia tuonne.


Eteeriset Marssit

- Minä olen täällä, sanoo Sharon pehmeällä äänellä vihreän usvan keskeltä: - Pääsimme läpi eteerisille marsseille. Johnny yrittää takuulla löytää tiensä Belethin luo. Jos hän onnistuu, hän pääsee pakoon. Meidän on siis pidettävä kiirettä. Näyttää siltä, että me olemme kaikki samassa unessa. Oletettavasti myös Johnny on jossain täällä ja samassa unessa.
Samaan aikaan kuuluu myös Ruthin huhuilua ja pian molemmat naiset tulevat Arnautin luo. Eteerinen maailma on unien maailma ja se voi olla hyvin erilainen eri kerroilla. Demoniruhtinatar Beleth hallitsee siellä olevia painajaisia, mutta rauhalliset ja kauniit unet ovat Arkkienkeli Blandinen aluetta. Usvainen vihertävä suoräme enkelien ja demonin ympärillä on niin sakeaa, että heidän on vaikeaa nähdä edes mihin astuvat. Kun he tulevat toistensa luo kaikki näyttävät olevan yöasuissa. Arnautilla on päällään kokopitkä sinivalkoraidallinen puuvillapyjama. Sharon taas on puettu pitkään valkoiseen yöasuun, josta ei näy läpi, mutta asu on kuitenkin pumpulinpehmeää kangasta joka laskeutuu ihoa pitkin kirvoittelevan seksikkäästi näyttäen selkeästi naisen ryhdikkään linjat. Ruthilla taas on, ilman alusvaatteita, yllään lähestulkoon läpinäkyvä punainen, juuri ja juuri lantioille ulottuva hihaton yöasu, joka ei jätä mitään mielikuvituksen varaan.
- Intiimit alueesi näkyvät, sanoo Arnaut hieman tuohtuneena Ruthille.
Ruth ei ehdi edes vastata Arnautin paheksuntaan, kun Sharon alkaa puhua: - Näyttää siltä, että me tytöt olemme sinun unessasi. Tämä on sinun univirtaasi Arnaut. Sinun mielikuvitustasi lisättynä ehkä Johnnyn kataluudella yrittää ajaa meitä harhaan. Sitten Sharon punastui hieman tajuttuaan, että hän on selvästi Arnautin unessa paljon siveellisempi kuin Ruth, vaikka hän on demoni ja Ruth enkeli. Hän tarttuu Arnauttia kädestä ja sanoo: - Tulkaa molemmat, tuolla on lautta.
Rämeen keskellä näyttää todellakin olevan lautta, jolle kaikki kolme astuvat ja alkavat kulkea sillä eteenpäin etsien rantaa. Edessä päin kajastaa valoa, joten Arnaut ohjaa lauttaa pitkällä sauvalla valoa kohti. Pyjamakolmikko tähyää valoa kohti ja pikku hiljaa edessä alkaa näkyä jonkinlainen rakennus. Rakennus näyttää olevan Psycho-elokuvan aavemainen Bates Motel, joka kuvastuu todella kammoittavana näköisenä vihreän usvan keskellä. Arnaut ohjaa kolmikkoa rantaan kohti Bates Motellia. Ilma muuttuu sateiseksi ja ukkonen salamoi taivaanrannalla. Motellin valokyltti kertoo: Bates Motel Vacancy. Motellin suunnalta kuuluu musiikkia. Siellä soi Johnny Burnetten laulu Dreamin'.

Dreamin' I'm always dreamin'
Dreamin' love will be mine
Searchin' I'm always searchin'
Hopin' someday I'll find

- Johnny tietää, että olemme hänen perässään, sanoo Ruth. Hän on selvästi heittänyt meille haasteen. Olkaa varovaisia, sillä hän on Painajaisten demoniruhtinattaren demoneja ja kykenee takuulla muovaamaan tästä Arnautin unesta meille melkoisen painajaisen. Oliko sinun Arnaut pakko jo heti valita kauhuelokuva unesi kohteeksi?
- No tämä sattui olemaan ainut elokuva, jonka olen ikinä nähnyt. Enkä minä tätä valinnut. Jos minä olisin valinnut, sinä et olisi pukeutunut noin säädyttömästi, sanoi Arnaut ja yritti katsoa muualle. Se on tuo kirottu Burnette. Se yrittää vaikuttaa mieleeni.

Someone, someone to love me
Someone to need me but until then
Well I'll keep on dreamin'
Keep right on dreamin'
Dreamin' till my dreamin' comes true ue ue ue ue ue ue ue...


Kolmikko juoksee sateesta sisään Bates Motelliin. Kastuessaan myös Sharonin yöasu on alkanut muuttua läpinäkyvämmäksi. Arnaut huomaa sen kiihoittavan häntä, joten mies sättii mielessään itseään ja menee tapaamaan aulassa seisovaa Anthony Perkinssiä tai Norman Batesia (riippuen puhutaanko näyttelijästä vai henkilöhahmosta), joka tarjoaa heille huonetta yläkertaan.
- MINÄ otan OMAN huoneen, sanoo Arnaut päättäväisesti ja lukee motellin varauskirjasta, että huoneeseen 2 on majoittunut Buddy Holly. - Se kirottu demoni pelleilee kustannuksellani sanoo Arnaut.

Kolmikko menee huoneisiinsa kuivattelemaan yöasujaan ja Sharon menee lämpimään suihkuun lämmittelemään. Arnaut tajuaa tämän tai pikemminkin unessa hänen halutaankin tajuavan, että Sharonin ollessa suihkussa Buddy/Johnny/Burnette/Holly-demoni hiipii demonittaren huoneeseen keittiöveitsi kädessään.

Arnaut yrittää huutaa Sharonille ja Ruthille, mutta suihkussa oleva Sharon ei kuule ääntä. Molemmat enkelit tulevat yläkerran käytävään, mutta Sharonin oven eteen on ilmestynyt voimakas laudoitus, jolla ovi on naulattu kiinni. Ruth yrittää avata oven, mutta turhaan.
Peruuta pyytää Arnaut ja alkaa laulaa mielenterveyttävää lauluaan. Arnaut ei ole fyysiseltä ruumiiltaan voimallinen kuten Barzillai tai Lavi, mutta mielenhallinnalliset voimat hänellä ovat vertaansa vailla. - Yrittäkööt muuttaa minun untani, sanoo Arnaut ja lähtee henkiseen taistoon Johnnyn kanssa univirran muokkaamiseksi. Laudat ovesta lävähtävät irti ja ovi hajoaa irti saranoiltaan. Johnny on juuri puukottamassa Sharonin suihkuun kun Arnaut tulee huoneeseen ja sanoo: - Taistele minun kanssani kokofoninen Rock & Rollin iljetys. Johnnyn puukko menee hänen omaan mahaansa ja suihkun lattian veteen sekoittuu punaista verta. Johnny yrittää pistää hanttiin, mutta kauhukseen hän huomaa tappavansa itsensä omalla puukollaan.
- Tervetuloa omaan painajaiseesi, sanoo Arnaut ja katsoo Johnnyn epäuskoista ja pelokasta naamaa: - Tällä kertaa olet jo unessa, joten et enää karkaa minulta. Tuomitsen sinut uudestaan kadotukseen maailmankaikkeuden kauniin sinfonian saastuttamisesta paholaismaisella riitasoinnulla.

Johnny anoo armoa, mutta Arnaut ei ole armollinen. Demoni valahtaa suihkun lattialle elottomana. Pelokas alaston Sharon tulee itkien Arnautin luo. Arnaut ojentaa hänelle pyyhkeen ja sanoo: - Verhoa itsesi, meillä on töitä.

Sharonin pukeutuessa Arnaut ei voi olla huomaamatta seksikästä sydäntä, joka on tatuoitu Sharonin oikeaan kankkuun. Sydämen alla lukee: Anyway but Eden. Arnaut kokoaa ajatuksensa ja unensa. Myrsky väistää ja Bates Motellin pihalla paistaa aurinko. Tytöt huomaavat olevansa täysissä pukeissa samoin kuin Arnautkin. He kantavat ruumisarkkua, johon on laitettu laulaja Johnny Burnetten ruumis. Myös Norman Bates auttaa kantamisessa kun arkku nostetaan ruumisautoon.

Seuraavana päivänä maailma kuulee uutisen, jossa Johnny Burnetten kerrotaan menehtyneen veneonnettomuudessa Clear Lakella. Enkelit ja demonit ovat jo samaan aikaan hyvästelemässä hetkeksi toisensa.
- Olen pahoillani Hernandon johdosta, sanoo Arnaut Sharonille.
- Tämä on sotaa ja sodassa tulee vainajia, sanoo Sharon. Mort odottaa hänen tulevan tulipunaisen Chevrolet Impalan kyytiin. Sharon antaa Arnautille pikaisesti suudelman ja sanoo: - Se oli ihana uni, sillä se kertoi, että myös sinä oikeasti olet kiinnostunut minusta. Arnaut punastuu ja yrittää sanoa jotain vastaan, mutta huomaa kerrankin jäävänsä sanattomaksi.

Sharon hyppää Chevyn kyytiin ja laulaa iloisesti edesmenneen Johnny Burnetten laulua:

Dreamin' I'm always dreamin'
Dreamin' love will be mine
Searchin' I'm always searchin'
Hopin' someday I'll find
Someone, someone to needs me
Someone to love me but until then
Well I'll keep on dreamin'
Keep right on dreamin'
Dreamin' till my dreamin' comes true ue ue ue...