Viikko Englannissa

eli Peter Munterin matkapäiväkirja Elite Training -matkasta Games Workshoppiin Nottinghamiin.

La 31.1. Lähtö Englantiin

Lähdin yötä vasten lentokoneella Tampereelta Lontooseen Stanstedin lentokentälle. Suomessa oli hirveästi lunta ja ulkona pyrytti niin, että pyysin minut lentokentälle heittäneen Niiniksen ajelemaan varovasti takaisin kotiin. Koti-ikävä vaivasi jo lähteissä ja ainoa syy lähtööni oli, että kurssin läpäistyäni saisin kaupallemme vihdoin ensimmäisenä suomessa Games Workshop Elite -statuksen. Onneksi matka oli kuitenkin paljon opettavaisempi ja muutoinkin mielenkiintoisempi kuin tuolloin oletin.

Myös eiliset syntymäpäiväni jäivät matkani takia oikeastaan väliin. Vesku lupasi kuitenkin hoitaa sen asian kuntoon Englannissa.

Kun saavuin englantiin oli jo yömyöhä, mutta ystäväni ja Puolenkuun Pelien toinen osakas Vesa Nenye oli jo saapunut tyttöystävänsä Sarahin kanssa minua vastaan ja menimme ensimmäiseksi yöksi heille. Myös Englannissa oli kuulemma huono sää. Minusta se kuitenkin näytti lähinnä myrskyisältä kesäillalta, ei tammikuulta. Molemmat kuitenkin vakuuttelivat, että eilen oli ollut ihan oikeasti luntakin.


Su 1.2. Syntymäpäivä

Aamiaisen jälkeen oli aika lähteä shoppailemaan tuliaisia, sillä arkipäivät tulisivat olemaan siihen liian kiireisiä. Kauppakierroksen jälkeen oli tarkoitus juhlia minun synttäreitäni.

Ensin menimme pelaamaan lähiverkossa Battlefield 1942 -peliä. Meitä oli kolme vastaan kolme pelaajaa siten, että me suomalaiset (Vesku ja minä) sekä italialainen Alessio Cavatore pelasimme akselivaltoja ja liittoutuneita ohjasti miniatyyrisuunnittelijat Ali Morgan, Alan Perry ja Michael Perry.

Lanien jälkeen nappasimme mukaan hieman evästä ja menimme elokuviin katsomaan Cruisen The Last Samurain. Elokuvan jälkeen kello oli jo riittävästi, jotta voimme lähteä syömään Veskun järjestämää syntymäpäiväillallista, joka oli epäilyistäni huolimatta sushia japanilaisessa ravintolassa. Meitä oli paikalla minun lisäksi Vesku, hänen tyttöystävänsä Sarah, Alessio Cavatore ja hänen tyttöystävänsä Kioko.

Peloittavaa kyllä sushi maistui jopa niin hyvälle, että siihen jäi paha addiktio - ja minä kun olen aina ohittanut sen ajattelemalla, että graavilohi on ainoa hyväksyttävä raaka kala.

Yöllä kirjauduin hotelliin. Meille kaikille kurssilaisille oli varattu huoneet jonkun toisen kurssilaisen kanssa. Onneksi sain omaksi huonetoverikseni norjalaisen Cris Birksin, joka oli minulle entuudestaan tuttu kaveri ja joka liittyi jo loppuillasta synttäriseurueeseemme.


Ma 2.2. Elite Training alkaa

Englantilaisen munapekoniaamiaisen jälkeen oli vielä hiukan aikaa ennen kuin kurssi alkaisi. Osa kurssilaisista oli tulossa vasta maanantaiksi ja siksi kurssin oli tarkoitus alkaa vasta puolen päivän aikaan. Meillä oli siis muutama tunti luppoaikaa. Menimme Crishin kanssa tutustumaan Foundryyn, toiseen nottinghamilaiseen miniatyyrivalmistajaan ja ostinkin sieltä ison läjän tavaraa myytäväksi Fanatic-tapahtumassamme kuun lopussa. Foundry on melko hyvälaatuinen pienvalmistaja, joka on kuuluisa paljaspintaisista pimufiguistaan - niitä minunkin valitsemat Nekromundaan ja Fantasy Battleen sopivat figut pääosin olivat. ;)

GW:lle päästyämme edessä oli viikon managerikurssi Cadia-luokkahuoneessa. Kyseinen kurssi on pakollinen GW:n omien liikkeiden ja eliittikauppojen "shop managereille". Meitä oli koulutettavana kahdeksan henkilöä. Hollannista neljä (Erwin, Martina, Bas ja Willem), Ruotsista kaksi (Li-Lo ja Magnus), Norjasta Cris ja Suomesta minä.

Kurssi oli itse asiassa erittäin tehokas ja asiapitoinen, mutta myös henkisesti hirveän rankka. Se opetti delekointia ja ihmisten johtamista, sekä myös motivoimista ja tarvittaessa nuhtelua. Ensimmäinen päivä oli hyvin teoriapohjainen ja samalla opimme tuntemaan erilaisten tehtävien kanssa toisiamme.


Ti 3.2. Veskun juhlat

Tiistaina kurssin jälkeen pidämme pikkuisen salajuhlat. Vesku oli juuri saanut kuulla, että hänet oli nimitetty GW:n Englannin Trade Salesin johtoon. Tieto täytyi tässä vaiheessa pitää vielä sisällä, koska se julkistettaisiin yleisesti vasta loppuviikosta.

Veskun urakehitys Games Workshopilla on kyllä ollut melkoinen. Hänen piti lähteä kolme vuotta sitten koulun ulkomaantyöharjoitteluun jonnekin Suomen ulkopuolelle ja hän ehdotti GW:lle, että tulisi sinne.

Hän lähti syksyllä ja jo vuoden vaihteessa hänet oli kiinnitetty Suomen myyjäksi. Eli GW halusikin pitää miehen siellä kauemmin kuin harjoittelun ja he lupasivat maksaa Veskulle MBA:n lisäopiskeluja Englannissa, jos hän jäisi vielä joksikin aikaa. Näin siis tapahtui. Vesku nosti hyvin Suomen myyntiä ja hänet laitettiin vastaamaan myös Norjan myynnistä, koska haluttiin nähdä oliko kyseessä tuuri vai hyvät taidot. Myös Norjan myyntiluvut kohenivat, joten pian Veskusta tehtiinkin Pohjois-Euroopan myyntiosaston kakkosmies ja samalla hänelle annettiin hoidettavaksi uusi ongelma-alue, Hollanti.

Nyt on kuitenkin siis uudet haasteet edessä. Englannin myyntiosaston johtajuus ja miljoonien puntien liikevaihdosta huolehtiminen. Saatan kyllä kuvitella vuosikymmeniä talossa olleiden veteraanien ihmetyksen kun joku nuori ulkomaalainen on tullut heidän ohitseen tuollaista uraputkea. Onneksi olkoon Veskulle, olemme sinusta ylpeitä!


Ke 4.2. Ulkona Olssonin Tomin kanssa

Vesku lähtikin tänään heti aamusta Saksaan pelimessuille ja itselläni oli niin kiire kurssilla, ettemme enää nähneet. Cris meni kurssin jälkeen Bugmanniin kaljoille ja Warhammer Worldiin pelaamaan WH40K:ta, mutta minä lähdin mieluummin Suomen myytimiehen Tom Olssonin kanssa kokeilemaan paikallista laadukasta ranskalaista ravintolaa. Myös tämä ravintola oli hyvä, mutta mieluummin perinteinen pihviravintola kuin sellainen eksoottinen kokemus, mikä sushiravintola oli ollut.


To 5.2. Harjoittelua, kaljaa ja currya

Torstain ohjelma oli koko päivän kestävät johtamisharjoitukset eli ns. nakittamisharjoittelua. Idea oli luoda hankalia tilanteita, joissa jouduit käytännössä delekoimaan hommia ihmisille niin, että sait teetettyä nopeasti alkuun hyvinkin hankalilta tuntuvia tehtäviä.

Päivä oli loistava. Olen aina tiennyt olevani hyvä liikuttelemaan joukkoja, mutta tekninen jäsentely noiden juttujen tekemiseen ja asiaa tukevan käyttäytymispsykologian hahmottaminen oli paljon tehokkaampaa kuin olisin alkuun uskonutkaan.

Oli myös hienoa löytää itsestään heikkouksia, jotka aikaisemmin on kieltänyt.

Illalla kurssi oli käytännössä ohi. Huomenna olisi henkilökohtaiset haastattelut, jossa sanottaisiin hyvin tylysti, olisiko meistä johtajiksi vai ei. Kurssin päätteeksi GW tarjosi kuitenkin illan ensin intialaisessa Curryravintolassa ja sen jälkeen diskossa.

Curryravintola oli jälleen hieno ja eksoottinen kokemus, disko taas normaalia pään täyteen vetämistä, josta olen jo hieman ikääntynyt onneksi ohi.


Pe 6.2. Arvionti

Perjantain ohjelma oli meidän kurssilaisten arvioiminen. Jokainen joutui vuorotellen neljän tarkkailijan eteen ja he kertoivat suoraan olimmeko soveltuvia johtotehtäviin vai emme ja kertoivat jokaiselle kolme heikkoutta ja vahvuutta hänestä. Näiden kuuleminen oli monille kova paikka ja arvioinnista alkoikin valua sekä vihastuneita, että kyynelehtiviä kurssilaisia ja onneksi onnellisiakin.

Itse uskon saaneeni arvosanan ryhmän parhaasta päästä. Minulle sanottiin, että vahvuuksiltani olen karismaattisuuden auran omaava henkilö, jonka on helppo saada ihmiset puolelleen.

Olen myös toteuttaja, joka idean saadessaan on valmis viemään sen läpi vaikka tehtävä tuntuisikin mahdottomalta.

Hyvä ominaisuus oli myös, että kun tajuan olevani väärässä, olen nopeasti valmis muuttamaan suunnitelmiani ja hyväksymään toisten ideat ilman, että silti luovun johtajuudestani.

Heikkouksiltani olen paikoin liian sääliväinen ja myötätuntoinen. Silloinkin kun pitäisi tehdä rankka kurinpitotoimenpide luovin liiankin helposti vastaan.

Vaatimattomuus ei myöskään kuulu ominaisuuksini, vaikka kuulemma osaankin olla silti mielyttävä ja oman egoistisuuteni tiedostava.

Kun päässäni on myös suunnitelma valmiina, en välttämättä ole aina tarpeeksi informaatinen jotta alaiseni osaisivat seurata sitä kunnolla.

Vahvuuteni olen tiennyt jo kauan ja olen niitä aina hyväkseni käyttänyt. Heikkoudet kuultuani olen myös heti valmis ne tunnustamaan ja tiedän, että moni asia voidaan hoitaa paremmin kun tiedostan nämä asiat itsessäni.

Kuitenkin tärkein mitä viikon aikana opin, oli tajuaminen, että jos haluan toteuttaa asioita vielä paremmin, on syytä etsiä vikoja aina myös itsestään ja tietää, että vaikka laitat muita töihin, vastaat lopulta itse aina kaikesta. Miksi? Siihen meni itseltänikin viikko oppia, joten en turhaan edes yritä kertoa sitä tassä. ;)

Kurssin jälkeen suurin osa lähti takaisin kotiin. Itse moikkasin nopeasti paikalle viikonlopun GT:hen tulleita Chaosboyzeja ja lähdin ostelemaan vielä loppuja tuliaisia. Illalla oltiinkin Crisin kanssa ihan hotellilla ja ruokailunakin käytiin vain syömässä englantilaisittain Fish and chips'iä.


La 7.2. Kotiinpaluu

Aamulla olikin aika lähteä takaisin Lontooseen ja sieltä lentokoneella kotiin. Matka oli mukava ja oppia tuli paljon enemmän kuin olin odottanut. Mukavaa on myös, että kurssin jälkeen saamme virallisen GW:n elitestatuksen ja mail orderin. Täytyy silti sanoa, että olin kyllä jo todella valmis palaamaan taas kotiinkin.