Matkapäiväkirja kesä 2008 - Ruotsin kautta Tanskaan ja Saksan kautta kotiin:
Legolandiin ja takaisin

22.7. tiistai, Silja Serenadella Ruotsiin

Ajoimme ensin Helsinkiin ja siellä Etelä-satamasta Silja Serenaden sisuksiin autolla. Koko reissun ensimmäiset sata kilsaa takana :).

Hyttinä meillä oli Promenadella perhehytti, mukavan iso hytti, jossa oli tilaa muksujenkin telmiä ja ikkuna siis promenadekannelle. Kävimme pikaisesti shoppailemassa, lapset valitsivat hylkeet (yllätys). Syömässä kävimme alá Cartessa, kaikille ruoka maistui. Laivan iltaohjelmasta meillä ei juuri tietoa ole. Muksut jäivät leikkimään hetkeksi hyttiin hylkeillä, kun me kävimme Peterin kanssa juomassa viinibaarissa lasilliset italialaista Amaronea ja tanssimassa jopa yhden valssin! Ajoissa nukkumaan jotta aamusta olisi virkeä ajoreissulle.

23.7. keskiviikko, halki ruotsin

Tukholmasta lähdimme liikkeelle, kun laivasta ulos pääsimme. Navigaattorit vaan käyntiin ja menoksi. Pitkääkin pidempi ja erityisen puuduttava ajomatka pitkin moottoritietä kohti Helsingborgia alkoi. Syömässä kävimme parin tunnin ajomatkan jälkeen sellaisella ruokagrillillä, missä ravintola oli moottoritien päällä. Jalkojemme ali sujahteli siis autot kovaa vauhtia. Matkalla näkyi hieno linna, mutta missasin sen, kun juuri liittymän kohdalla olin innokkaasti ohittamassa muita menijöitä. Kuva siitä silti on.

Helsingborgista menimme Tanskan puolelle lautalla, se oli erittäin tervetullut 20 min paussi puuduttavaan ajamiseen. Tanskan puolelta parin sillan kautta ajoimme Kööpenhaminaan. Siellä kävimme myöhäisellä päivällisellä syömässä Kööpenhaminan Tivolissa. Kiinalaisen ravintolan seisova pöytä oli oikein houkutteleva ja kaikki söivät vatsansa pulleiksi. Missään laitteissa emme käyneet, katselimme ja haistelimme tunnelmaa hetken syömisen jälkeen ja sitten kiiruhdimme taas autolle.

Vielä oli edessä reilu parin tunnin ajomatka Branden kaupunkiin. Sieltä meillä oli 2x 2hh varattuna, mutta kappas vaan, Silja oli jotain mokannut, eikä varaustamme löytynytkään. Emme saaneet kahta huonetta vaan kattohuoneistosta sellaisen huoneiston, jossa oli iso olohuone ja kolme kahden hengen makuuhuonetta samassa. Tilaa riitti ja lapset intoutuivat vielä leikkimään piilosta. Ja piiloja riitti!

Takana oli reilu 12 tuntia tien päällä, se tuntui kuskin (minun) aivoissa! Ajomatkasta täytyy sanoa sen verran, että muksujen kanssa meni loistavasti! Kuuntelimme musiikkia ja lapset katsoivat takapenkillä välillä piirrettyjä. Mutta kieltämättä takana oli täysi työpäivä, joten oli mukava oikaista nukkumaan.

24.7. torstai, Legoland

Mukava ja runsas aamiainen hotellin alakerrassa ja sitten puolen tunnin ajomatka Billundiin, Legolandiin. Porteilla olimme 10:15. Jo porteilla tuli todettua, että vaikka Disney Worldissa väkimäärä on monin kertainen, siellä ei juuri tarvinnut jonotella missään. Täällä taas jonotus oli kova sana. Fast Passi ideakin oli olemassa, mutta näitä laitteiden pikapasseja sai vain yhdestä paikasta koko huvipuistossa. Ehkä niitä olisi saanut, jos olisi jonottanut pari tuntia. Siinä ajassa ehti sitten ihan tavallisissakin jonoissa käymään kolme laitetta läpi :).

Legoland oli hieno maailma. joka puolella oli eri aiheisia legorakennelmia, niitä ei voinut kuin ihailla ja varmasti monta hauskaa juttua jäi huomaamattakin. Laitteet oli myös naamioitu siten, että ne olivat ikään kuin legoista tehtyjä. Vesiaiheisia laitteita oli useampiakin, erilaisia tukkijokia. Oikeastaan yksi hauska oli merorosvojen laivat, joissa piti jokaisen matkustaja itse pyörittää vivusta vettä ja ampua kanssamatkustajia, sekä aidan toisella puolella laitteeseen odottavia ihmisiä. Oli hauska nähdä, miten kaikki isät innostuivat ja rullasivat tykistä vettä minkä kerkesivät! Ja ei ihme, että meikäläinen oli likomärkä, kun paatista ulos pääsin!

Syömässä kävimme ritarilinnassa. Paikka oli ritarihenkeen muovattu, tarjoilijoiden puvustusta myöten. Myös täällä jonotus oli kova sana. Ravintolassa meillä meni aikaa yli tunti, eikä todellakaan koko aikaa syöty ruokaa! Sai odottaa ensin pöytää, sitten ruokalistoja, ruokaa ja sitten lopuksi vielä laskua, Uskomatonta!

Olimme varautuneet uikkarein, ja siksi kävimme juoksentelemassa vesimaailmassa. Lapset varsinkin nauttivat erilaisista vesisuihkuista ja kaatuvista vesipaljuista. Täällä ei siis ollut mahdollisuutta uida, mutta kastua kylläkin. Ja se teki hyvää! Sää suosi meitä, ilma oli kaunis, helteinen. Onneksi tuuli vilvoitti mukavasti.

Loppuillasta kävimme sellaisessa vempaimessa, missä piti itse ohjelmoida kortille sellaiset liikkeet ja vemputukset, mitkä halusi laitteessa kokea. Koska ohjelmointi ja nappuloiden painelu tapahtui niin ripeään tahtiin, sain Noran kanssa aikamoista vemputusta ja Nora kommentoi, että mitä nappeja oikein painelinkaan siihen kortille :). Kävimme monessa muussakin laitteessa ja kaikki olivat mukavia. Jonottaa tosin piti joka kerta melko kauan. Se oli erityisen mukavaa, että vihdoinkin Niklas on 120cm ja pääsimme koko perhe kaikkiin laitteisiin.

Iltasella lähdimme alueelta ulos 20:30, puisto sulkeutui klo 21. Vielä kohtasimme yhden jonottamisen yllätyksen. Parkkimaksu piti maksaa pois lähteissä, 45 kruunua. Mutta: ulos lähteissä oli vain YKSI automaatti, josta tämän lipun sai maksettua. Jonossa oululainen mies kertoi, että Oulun Anttilassakin on neljä parkkilipun maksuautomaattia, ja koko hemmetin Legolandin parkkipaikalla vain yksi! Lipun maksaminen kesti vielä puolisen tuntia, ja vihdoinkin pääsimme ajelemaan kohti Brandea.

Hotellille päästessä kaikilla oli nälkä. Minä jäin laittamaan lapsia suihkuun ja Peter löysi paikallisen juuri sulkeutuneen "nakkarin" . Hän kuitenkin ylipuhui grillin pitäjän vielä paistamaan meille läjän toasteja, foggacioita ja pitsapiirakoita. Söimme vielä iltapalan ja suoraan sanoen kaaduimme nukkumaan.

25.7. perjantai, toinen kierros Legolandia ja Lübeck

Aamupalan jälkeen ajelimme vielä toiseksi päiväksi Legolandiin. Kävimme vielä läpi muutaman sellaisen laitteen, mitä emme eilen ehtineet, sekä kiertelimme katselemassa ja ihailemassa legoista rekennettuja pienoiskaupunkeja. Kyllä on ollut joku näppärä, kun sellaisia taideteoksia on rekennellut!

Syömässä kävimme Legoredossa, lännenkaupungissa, hienossa saluunassa. Muksujen ranskikset olivat kuin legopalikoita!

Tämän päivän yksi kohokohta Folken mielestä oli Legoshoppailu. Yksi tietty Indiana Jones sarjan setti oli päätetty ostaa täältä, joten se piti tietysti hankkia. Niklas tietysti osti itselleen legomiekan ja kilven. Nora osti itselleen rahalippaan, varsin viisas ostos! Kaupassa puhuimme kassatytölle, että muuten kruunumme voi ottaa, mutta jättää meille parkkilipun hinnan verran automaattia varten, mutta yllätykseksemme parkkilipun pystyikin ostamaan lelukaupasta! Se kannattaa siis ilman muuta hoitaa siellä, niin jää yksi jonotus väliin.

Ennen kahta olimme kävelemässä taas parkkipaikalle ja lähdimme ajelemaan kohti Saksaa, Lübeckiä. Matka sujui leppoisasti, lapset katsoivat Pluton vanhoja pätkiksiä takapenkillä. Navigointilaitteisiin täysin luottaen löysimme mukavan hotellin Beckergrubelta, lähteltä An der Untertraven rantakatua. Huone oli suuri ja hieno, erikseen oli jopa kylpyhuone poreammeineen.

Lähdimme kävelylle ja tutustumaan keskustan kävelykadulle. Nora shoppasi itselleen hienot varsisaapikkaat. Marian kirkkoa ihailtiin matkalla ja söimme perinteistä saksalaista sapuskaa kävelykadulla. Oli mukava kävellä lämpimässä kesäillassa nauttien vanhan kaupungin tunnelmasta. Legolandissa löytyi lego-Urpo, mutta täältä löytyikin sininen tyttötanskis! Tuli ihan koti-ikävä! Illalla tulimme jo suht ajoissa hotellille, koska oli kova ruuhka päästä porekylpyyn!

Yön olisimme nukkuneet paremmin, jos saman kadun varrella ei olisi ollut yökerhoja (mitä en huomannut majapaikkaa etsiessä). Ovien sulkemisen jälkeen kadulla oli järkyttävä älämölö ja vielä saksan kielellä!

26.7. lauantai, Rostock

Aamu koitti, ja alakerrassa söimme hyvän aamiaisen. Sitten taas kapsakit autoon ja menoksi, kohti Rostockia Abban musiikin tahdittamana. Ajoimme auton ensin parkkihalliin keskustan liepeille, jonka jälkeen kävelimme Rostockin vanhaa Kröpelineri Strassea pitkin. Toisessa päässä on 1270 valmistunut pytinki, joka on 1800 luvulta toiminut kaupungintalona. Toisessa päässä on Kröpelinerin sillan torni, joka on seistä jököttänyt paikoillaan kohtauspaikkana vuodelta 1280.

Sää oli todella helteinen, kuten edelliselläkin kerralla Rostockissa käydessä Anjan kanssa. Jäätelöt tuli syötyä ja sen jälkeen kävimme turisti-infossa kysymässä, missä päin olisi uimaranta. Saimme kartan, ostimme torilta hedelmiä evääksi ja taas suunnistimme navigaattorin avulla rannikolle Warnemünden kaupunginosaan. Parkkipaikan löytäminen oli aika haastava tehtävä. Koska oli lauantai ja kaikki saksalaiset olivat päättäneet tulla nauttimaan yli 30 asteen helteestä Itämeren rannalle, piti olla sisukas suomalainen, että paikka järjestyi :).

Ranta oli samettihiekkainen, kilometrejä pitkä, ja rantapaikkan jouduimme valitsemaan sen mukaan, mihin auto saatiin parkkiin. Kävelykadulta suoraan puskien takaa tulla tupsahdimme suoraan nudistirannalle. Tämä ranta tuntui olevan lähinnä vanhemman väen suosima paikka, meikäläisen ikäisiä nakuilijoita tällä rannalla ei näkynyt, vaan heillä oli asiallisesti uikkarit päällä. Ei muuta, kuin erilaisten roikottimien sekaan vaan. Rannalla kävelimme hieman eteen päin ja tulimme jo alueelle, missä paljasta nahkaa oli reilusti vähemmän. Pistimme pyyhkeen hienolle hiekalle, lapset karkasivat mereen ja minä oikaisin runkoni aurinkoon. Olihan takana aikamoinen työurakka kuskina :).

Parin tunnin loikoilun ja uinnin (minä en käynyt meressä, se oli aivan liian kylmää) jälkeen keräsime hiljalleen kimpsut ja kampsut ja lähdimme ylös kävelykadulle ja autolle. Ajoimme suh lähelle rannan toiseen päähän Lighthousen majakalle. Reilu sata vuotta vanha majakka oli kaunis ja sinne piti kiivetä kuvaamaan. Minä jäin 24m:n tasanteelle (sisäpuolelle), loput pesueesta kävi ylhäällä 32m:n tasanteessa ihailemassa maisemia. Paikka oli siisti, vanhan ajan henkinen ja hotellien ja ravintoloiden täyttämä alue. Söimme iltaruoan auringon paisteessa kreikkalaisessa Hellas-ravintolassa, jonka jälkeen vielä kävelimme ja sulattelimme ruokaa kävelykadulla. Ennen yhdeksää menimme vielä rannalle ihailemaan laskevaa aurinkoa ja muksut juoksivat melko autiolla rannalla hippaa.

Auringon painuessa horisontin taakse, lähdimme autolle ja hiljalleen kohti satamaa. Satamassa perinteiset rutiinit pitkine odotusaikoineen ja vihdoin puoli yksi yöllä paikallista aikaa pääsimme ajamaan laivan sisuksiin. Ei muuta kuin suihkuun huuhtomaan Rostockin rannan hiekat pois ja nukkumaan.

26.7. sunnuntai, merellä

Aamulla nukuimme piiiitkään, ohi aamiaisen. Ja hyvä niin, koska buffet-ruokailu oli varattu jo klo 13. Ja ei muuta kuin massut täyteen syömistä. Ruoan jälkeen ulkoilua laivan kannella. Tuuli oli kova, hyvä, ettei lapset lentäneet ilmaan! Sää oli kaunis ja aurinkoinen, helteisyys ei juuri laivan kannella tuntunut. Pientä kiertelyä pienissä kaupoissa. Mitään ihmeellisiä ostoksiä täällä ei voi tehdä, vähän karkkia hyttievääksi. Ja lepäilyä, sekä matkapäivänkirjan kirjoittamista hytissä. Vielä on edessä hieman ulkoilua kannella, sekä lasten iltaruokinta. Iltaelämästä en juuri haaveile, aamulla pitää olla autossa klo 5.45. Sitten vihdoinkin pääsee kotiin halimaan dogit, matkapyykin pesuun ja nukkumaan omaan sänkyyn, ah!

Kaiken kaikkiaan reissu on ollut oikein mukava. Taas on nähty maailmaa, syöty hyviä ruokia ja varsinkin ajaminen tullut tutuksi :).